Siirry pääsisältöön

extemporee - rakastamani elämäntapa

Onnellinen olen, kiitos teidän ihanien kommenttien koskien tätä blogiani - kiitos! Niin onnellinen, että oli pakko ilostuttaa teitä tänään tuplajulkasulla blogin perustamisen kunniaksi ;)

Saanko esitellä erään lempisanoistani, nimittäin extemporee! ja parhaiten se luontuu, kun mukaan yhdistää rukoilun. Jumalan johdatus on paras ratkasu tappavaan tylsyyteen, kuolettavaan kauhuun, murisevaan mahaan, luhistuvaan lompakkoon, ikuiseen itkuun, oikukkaaseen onnellisuuteen, yhtäjaksoiseen yksinäisyyteen tai ihan mihin vaan! Ja ennen kuin ehditte kukaan sanoa mitään mun liiasta sinisilmäsyydestä tai Afrikan lasten hädästä niin vastaan, että "se, mikä ihmiselle on mahdotonta, on mahdollista Jumalalle" (Luuk. 18:27) ja kyllä, maailmassa on paljon pahaa ja ei, en tiedä miksi, mutta tiedän, että Jumala on hyvä.


Mutta asiaan, extemporee ja rukoilu. Mietin tässä edelleen yöpuvussa heiluessani, että missäköhän päivälliseni söisin ja kenenköhän kanssa. Toiveeni olisi opiskelijabudjettiin sopiva ja tunnelmallinen ruokapaikka, inspiroivassa ja kanssani kikseilevässä seurassa. Eli kyseessä on siis tilanne, että en tiedä mitä tekisin tänä iltana. Jos sinulla on tai joskus tulee samanlainen tilanne, tässä kolme suosittelemaani tapaa toimia: 

Rakas Taivaan Isä siunaa tuleva iltani ja kaikki sen aikana tapahtuva ja kohtaamani ihmiset. Anna minulle levollinen sydän ja iloinen mieli. Kiitos johdatuksestasi ja kaikista pöytäsi antimista. Aamen

1.käy kaupassa ja nauti yksinolosta

Yksi, ei yhtään huonompi tapa toimia on viettää ilta yksinään (*yhtä suuri kuin* Jumalan seurassa). Käy kaupassa ostamassa ruokaa jollain teemalla (tämä tekee kauppareissusta paljon hauskemman). Voit ostaa esimerkiksi vain vihreän värisiä asioita tai J-kirjaimella alkavia kuten me ollessamme partioreissulla Jyväskylässä (kuva alla). Hyvä idea on myös ostaa vaikka ainoastaan vegaanisia tuotteita, tämän aion toteuttaa jonain kuukautena osallistuessani vegehaasteeseen!

Kaupasta palattuasi kokkaa näistä ruuista esteettinen annos, laita kynttilä palamaan, hyvä musiikki soimaan, nimeä kolme kiitosaihetta ja nauti - olet ansainnut tämän hemmotteluhetken!

PSST! jos päädytkin kesken kaiken siihen, ettet millään jaksa olla yksinäsi, voit tietysti pirauttaa ystävällesi ja kutsua hänet syömään kokkaamaasi ruokaa ;)


2.pirauta kaverille/laita julkasu someen ja sovi illallisträffit

Toinen hyväksi todettu tapa on etsiä ajatustensa sekamelskasta joku ystävä, ketä ei ole nähnyt aikoihin ja soittaa hänelle tai vaihtoehtoisesti julkaista jossain sosiaalisen median kanavassa, että tarvitset ruokaseuraa (älä kerro henkilötietojasi vaan pyydä esim. laittamaan sinulle viestiä directissä jos joku innostuu ideasta ja mikäli tapaat jotakuta ensimmäistä kertaa face to face, pyydä mukaan joku jo tuntemasi kaveri/läheinen ja tavatkaa julkisella paikalla).

Kun olet päättänyt kaverin (jos ei nappaa ekalla soitolla, älä luovuta, viestitä seuraavalle frendille tai vaikka mulle ;)), tarvitsee enää sopia ruokapaikka. Tietysti voitte myös kokata jomman kumman kotona (saattaa olla halvempaa), mutta spessukerralla voitte mennä myös johonkin opiskelijahintaiseen ravintolaan tai yliopiston ruokala on aina hyvä vaihtoehto (jos olet nuorempi/vanhempi voit soveltaa näitä ohjeita omaan elämäntilanteeseesi)! Syötyänne kertokaa toisillenne kolme asiaa, mitä toisessa erityisesti ihailette ja kestohymy on taattu!

Alla kuva kerralta, jolloin tärppäsi toisella viestillä ja löysin yliopiston ruokalaan vanhan lukiokaverini seuraksi. Ja johdatus toimii taas, sillä äsken, kun soitin Emmalle, saanko julkaista kuvan hänestä blogissani (tämä on tärkeää, ei julkaista tunnistettavia kuvia muista ilman lupaa niin kenellekään ei tuu paha mieli!), sain myös ruokaseuraa täksi illaksi: Emma oli juuri lähdössä kauppaan ja itseasiassa aloitti tässä kuussa aikaisemmin puhumani vegekuukauden, joten hän lupasi ostaa meille jotain vegaanista ja soittaa, kun on illallistarpeiden kanssa takaisin kotona! kiitos Jeesus


3. rukoile ja elä hetkessä

Vika luettelemistani mahdollisuuksista on ehkä se kaikista jännittävin ja vaikein, mutta silti suosikkini. Älä sovi kenenkään kanssa etukäteen näkeväsi tms. vaan kulje vain eteenpäin rukoillen ja "testaa" löydätkö jonkun kivan tyypin seuraksesi. Olen noudattanut tätä muutamia kertoja ja siitä on kyllä aina seurannut pienempiä tai suurempia ihmeitä ja vähintään hyviä keskusteluja. Joskus olen yllättäen tavannut vanhoja tuttuja ja päätynyt illallistamaan heidän kanssaan, kerran istuin yliopiston ruokalassa tuntemattoman (kauniin kiharatukkaisen naisen) kanssa samaan pöytään ja aloin vain jutella, tai no ensin kysyin saako tähän istua. Meillä oli inspiroiva ruokalakeskustelu ja molemmat vaikuttivat iloisilta saadessaan seuraa. En ole tuon kerran jälkeen häntä tavannut (ehkä kerran näin ohimennen), mutta mielessäni hän elää hyvän päivän tuttuna ja mainiona esimerkkinä siitä, että joskus kannattaa uskaltaa astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ehkä se sinulle tarkoittaa juurikin tuota yllä mainitsemaani extemporee kaverille soittoa - älä vertaa itseäsi muihin tai minuun, me olemme ainutlaatuisia yksilöitä ja eri jutut ovat meille helppoja ja vaikeita!

Tässä alla kuva vielä pipareista, jotka kerran päädyin antamaan kadulla kohtaamalleni tuntemattomalle. Siitä syntyi iloinen ja silmiä avaava keskustelu ja rukoilen tuon ohikulkijan puolesta edelleen.


Tämän tekstin myötä iloista iltaa just sulle ja rohkeutta toteuttaa joskus hulluiltakin tuntuvia ideoita. Mä lähden nyt pukemaan päälle ja valmistautumaan Emman (ja Annan) näkemiseen. Siu x

- ihmeen milja

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vuoristorataelämää

Pitkästä aikaa settiä tänne blogin puolelle, niimpä tää onki tällänen fiilis-painotteinen tilannepäivitys eli vähän niinko kuulumisten kertomista pienellä twistillä! Viimesimmän viikon mulla on ollu kiusana arkiallergia (loma-allergian pikkusisko, selitän kohta lissää), mutta maanantai-iltana raamiksen jälkeen tunteet ja niiden mukana ilo palas taas tajuntaan ja niimpä nää viimiset kaks päivää onki menny sitä juhliessa, eli toisessa ääripäässä; super hyvillä fiiliksillä. Nyt istun mein yliopiston vihreillä tuoleilla (samoilla, joiden mukavuutta fiilistelin jo soveltuvuuskokeessa) ja yritän rauhottua. Hypin nimittäin pääni sisällä koko pianotunnin ihan ylikierroksilla. Mulla on jano ja mulla oliskin repussa yks mountain dew'n ja energiajuoman sekotus, jonka sain yrityspäivien mainoskojulta (studiamessut part2), mutta sen juominen ei olis ehkä mikään kaikista järkevin veto tai ainakaa auttais näihin mun keskittymisvaikeuksiin. Taustatietona, että en o ikinä juonu energiajuomaa kahta

priorisointi - mielen sisänen mörkö

PRIORISOINTI!   kyllä, vähintään kissankokoisin kirjaimin, tummennettuna, kursivoituna, alleviivattuna ja huutomerkki perässä. mun mielestä superlatiiveja ei voi käyttää liikaa eikä voi muitakaan tehostuskeinoja (okei, voi, mutta tässä tapauksessa ei). priorisointi on mun uus, yliopistovuonna päätään yhä enemmän nostanut mielen sisäinen mörkö, joka ulos päästessään saa mut joko tuohtumaan eli superpälättämään tai sit tekee musta täysin tunnottoman mykän möykyn. Joka tapauksessa (välihuomio: en osaa päättää alotanko lauseita isoilla kirjaimilla vai käytänkö tehoste-/tyylikeinona pienellä kirjaimella alottamista, joten teen sen kaikista huonoimman vaihtoehdon eli käytän molempia. tän pienen sivuseikan avulla päästään itseasiassa aika hyvin asian ytimeen, priorisoinnin alkulähteille; päätöksen teon vaikeuteen), mutta siis joka tapauksessa priorisointi muodossa tai toisessa menee mulla lähes poikkeuksetta tunteisiin, koska se on niin mrrr *** vaikeeta! (tää on niitä harvinaisia tilante

oman elämäni aakkoset

Hei, siu ja tervetuloa blogiini! Istun vaaleanpunaisessa keittiössämme kynttilän valossa ja ulkona on uskomattoman kaunis pakkassää, mutta mä oon vielä muumi-yöpuvussa ja nautin lomapäivästä (holiday = holy day, aamun Raamattu-sovelluksen antimia). Taustalla soi uuden vuoden kunniaksi ostamani tuorein Pekka Simojoen levy ja edessäni seisoo täpötäysi Macin läppäri, joka saa kunnian toimia ensimmäisen blogitekstini kirjoitusalustana. Näihin aakkosiin sain inspiraation vuosia sitten rakkaalta ystävältäni (joka muuten lähtee huomenna maailmalle) ja äikän opelta, jotka molemmat osoittautuivat sielunsiskoikseni. Kiitos siis heille ja teille ja Jumalalle kaikesta, mitä nämä aakkoset pitävät sisällään! (kuvista kiitos rakkaalle pikkusiskolleni) A itous, heikkouteni ja vahvuuteni B ellarom, esimerkki hyvästä suklaasta ja isäni lempikaupasta C las Ohlson, keittiömme pelastaja - vaaleanpunaisen ihmekauppa D aavid, rakastamieni runojen rustaaja E lämä, addiktioni F acebook