ihmeenlaiffii

Heisulivei pitkästä aikaa!  Tänään tuleeki sit vähän erilaista, uutta ja ihmeellistä tekstiä (nojoo en lupaa mitään, etten joudu sanojani syömään). Nimittäin julkasen mun ensimmäisen tieteellisen tekstin , tai ainakin mun omaa tieteellistä tekstiä analysoivan tekstin. Kyseessä on siis KASORIENT -kurssimme tehtävä, jonka aikoinaan kirjoitin loppuun lisäaikaviikon viimeisen päivän viimeisillä tunneilla (lisäaikaviikko olikin sillon aikamoinen rukousvastaus ja -ihme, parasta oli, ku huomasin, et priorisointi kannatti: menin ihanaan Kohtaamo -iltamessuun, vaiks olis pitäny tehdä tota esseetä ja sit mulle siunaantukin viikko lisäaikaa - halleluja!)  Mun kummitäti siis vinkkas, kun tätä blogijuttua alotin, että yks, mistä täällä kannattaa höpistä on mun luokanopettajaopinnot, sillä ne herättää varmasti kiinnostusta. Sitä vinkkiä noudattaen kirjotan siis nyt ensimmäisen yliopistoa käsittelevän blogitekstini ja sen kunniaksi myös kuvitan sen kuvilla, joissa mulla on päällä mun ikioma ih

Taas istun saman keittiön pöydän ääressä, mutta nyt ulkona ei paista kirkas pakkasaurinko vaan sysimusta yö. Vastapäisen kerrostalon pihasta loistaa kylläkin ulkokuusen valot, josta muistuu mieleeni meidän oman olohuoneen tekokuusi - voisikohan sen jättää siihen odottamaan ensi joulua? Ehkä se auttaisi meitä unohtamisen ammattilaisia muistamaan joulun ihmeen useamminkin kuin vain kerran vuodessa, tai ainakin niin säästyisi siivoamisen vaivalta. Suunnitelmissa oli askarrella kuusen alle lahjapaketti, jossa lukisi isolla JEESUS (jälleen erään ystäväni esimerkin inspiroimana), mutta en koskaan saanut aikaiseksi. Onneksi tutun joululaulun sanat pitävät paikkansa silti. Jeesus syntyi maailmaan tuomaan meille valon ja vapauden eikä se totuus muutu, vaikka meiän koko joulu kuluis kyynelsilmin, känkkäränkkäillen tai sängyn pohjalla lahnaillen. Onneks joulun sanoma ei oo riippuvainen meiän fiiliksestä tai edes joulukuusen olemassaolosta tai olemattomuudesta.  "Kiitos sulle, Jeesuksemme

Onnellinen olen , kiitos teidän ihanien kommenttien koskien tätä blogiani - kiitos! Niin onnellinen, että oli pakko ilostuttaa teitä tänään tuplajulkasulla blogin perustamisen kunniaksi ;) Saanko esitellä erään lempisanoistani, nimittäin extemporee ! ja parhaiten se luontuu, kun mukaan yhdistää rukoilun. Jumalan johdatus on paras ratkasu tappavaan tylsyyteen, kuolettavaan kauhuun, murisevaan mahaan, luhistuvaan lompakkoon, ikuiseen itkuun, oikukkaaseen onnellisuuteen, yhtäjaksoiseen yksinäisyyteen tai ihan mihin vaan! Ja ennen kuin ehditte kukaan sanoa mitään mun liiasta sinisilmäsyydestä tai Afrikan lasten hädästä niin vastaan, että "se, mikä ihmiselle on mahdotonta, on mahdollista Jumalalle" (Luuk. 18:27) ja kyllä, maailmassa on paljon pahaa ja ei, en tiedä miksi, mutta tiedän, että Jumala on hyvä. Mutta asiaan, extemporee ja rukoilu. Mietin tässä edelleen yöpuvussa heiluessani, että missäköhän päivälliseni söisin ja kenenköhän kanssa. Toiveeni olisi opiskelijab

Hei, siu ja tervetuloa blogiini! Istun vaaleanpunaisessa keittiössämme kynttilän valossa ja ulkona on uskomattoman kaunis pakkassää, mutta mä oon vielä muumi-yöpuvussa ja nautin lomapäivästä (holiday = holy day, aamun Raamattu-sovelluksen antimia). Taustalla soi uuden vuoden kunniaksi ostamani tuorein Pekka Simojoen levy ja edessäni seisoo täpötäysi Macin läppäri, joka saa kunnian toimia ensimmäisen blogitekstini kirjoitusalustana. Näihin aakkosiin sain inspiraation vuosia sitten rakkaalta ystävältäni (joka muuten lähtee huomenna maailmalle) ja äikän opelta, jotka molemmat osoittautuivat sielunsiskoikseni. Kiitos siis heille ja teille ja Jumalalle kaikesta, mitä nämä aakkoset pitävät sisällään! (kuvista kiitos rakkaalle pikkusiskolleni) A itous, heikkouteni ja vahvuuteni B ellarom, esimerkki hyvästä suklaasta ja isäni lempikaupasta C las Ohlson, keittiömme pelastaja - vaaleanpunaisen ihmekauppa D aavid, rakastamieni runojen rustaaja E lämä, addiktioni F acebook