ihmeenlaiffii

kynttilän valossa, vaaleanpunaisen värimaailman ympäröimänä, höyryävä teekuppi kädessä ja korvissa juha tapion uusi levy. suihkunraikkaana ja ramasee ihanan makeasti. menneen viikon kauniit muistot puuroutuvat pehmeäksi pumpuliksi, mieli on kuin vaahtokylvyssä. tovin oon jo haaveillut ajatusjuoksun kiteyttämisestä sanoiksi, tunnelmapohjasesta raapustamisesta,  vähän runollisesta kirjotushetketkestä ja nyt se on tässä. pään tyhjennys ennen sänkyyn sammumista. eikä mua oo humalluttanut mikään vettä vahvempi vaan pelkästään tää elämän meno. bussissa lepäsin auringosta heräsin helsingissä seikkailin kerran ärsyynnyin messussa voimia keräsin   kotimatkalla huonolta fiilikseltä pelastuin kun kaverin junaan hyppäävän huomasin  siitä ilostuin  ja mielen hassun hitauden väsymyksen piikkiin tällä kertaa panisin   pienenä en suostunut ikinä myöntämään, että mua väsyttää. nyt teen sen mielelläni, kai musta on tullut vähän aikuinen tai ainakin aiku...

Mind blow -efekti. Tajusin, miks reagoin tietyssä tilanteessa tietyllä tavalla. Sain kiinni pääni valtaavan tunteen hännästä. Hokasin uuden syy-seuraus-suhteen ajatusteni maailmassa. Pysäytin entropian kasvun; mieleni luonnollisen pyrkimyksen kohti epäjärjestystä. Ymmärsin, miksi mulle tuli ikävä tunne.  Mä oon useemman kerran miettiny, että mä en osaa riidellä. Tai ainakaan mä en tykkää riidellä ja kavereiden kanssa se onkin ollut suhteellisen helppo välttää. Perheen kesken sanahakaa tietty joskus tulee; kun asutaan (asuttiin) saman katon alla ja oli nää kuuluisat äiti-tytär-, isä-tytär- ja isosisko-pikkusisko-suhteet niin eihän pieniltä jännitteiltä ja erimielisyyksiltä voinu välttyä. Mutta mun pääpointti oli se, että lähes poikkeuksetta mun "riitely" päätty itkuun. Hyvin harvoin mä panin huutaen vastaan satavarmana omasta kannastani , mitä ny joskus pikkusiskon kaa kiistellessä leikitäänkö petshopeilla vai meiän ite keksimillä hahmoilla.     Identifioin itteni h...

Pitkästä aikaa settiä tänne blogin puolelle, niimpä tää onki tällänen fiilis-painotteinen tilannepäivitys eli vähän niinko kuulumisten kertomista pienellä twistillä! Viimesimmän viikon mulla on ollu kiusana arkiallergia (loma-allergian pikkusisko, selitän kohta lissää), mutta maanantai-iltana raamiksen jälkeen tunteet ja niiden mukana ilo palas taas tajuntaan ja niimpä nää viimiset kaks päivää onki menny sitä juhliessa, eli toisessa ääripäässä; super hyvillä fiiliksillä. Nyt istun mein yliopiston vihreillä tuoleilla (samoilla, joiden mukavuutta fiilistelin jo soveltuvuuskokeessa) ja yritän rauhottua. Hypin nimittäin pääni sisällä koko pianotunnin ihan ylikierroksilla. Mulla on jano ja mulla oliskin repussa yks mountain dew'n ja energiajuoman sekotus, jonka sain yrityspäivien mainoskojulta (studiamessut part2), mutta sen juominen ei olis ehkä mikään kaikista järkevin veto tai ainakaa auttais näihin mun keskittymisvaikeuksiin. Taustatietona, että en o ikinä juonu energiajuomaa kahta ...